Friday, August 03, 2018

အႏွစ္၃၀ ၾကာျပီးတဲ့အခါ အေမ့အစိုးရထံမွာ ခြပ္ေဒါင္းတို ့…. ဒီမိုကေရစီေတာင္းၾက

အႏွစ္၃၀ ၾကာျပီးတဲ့အခါ အေမ့အစိုးရထံမွာ
ခြပ္ေဒါင္းတို ့…. ဒီမိုကေရစီေတာင္းၾက
အေမရယ္.....
အႏွစ္၃၀ ကာလ
သမင္လည္ျပန္ အၾကည့္တခ်က္သာ
အေမ မက္မက္စက္စက္ ရွိခဲ့ရင္
ဒီမိုကေရစီနဲ ့လူ ့အခြင့္အေရးအတ ြက္
ေဟာဒီေျမေပၚမွာ
အေမ ခ်စ္လွပါတယ္ဆိုတဲ့
ေဟာဒီ တုိင္းျပည္ၾကီးကို
အေမခ်စ္တဲ့ အခ်စ္ထက္ မေလ်ာ ့ေသာ
ခ်စ္ျခင္းမ်ားနဲ ့ ခ်စ္ခဲ့သူေတြ ရွိခဲ့ၾကတာ အသေခ်ၤ ။
ဒီမိုကေရစီရမွ အမၽွေ၀ပါ
လမ္းမမ်ားထက္ က်တဲ့ ေသြးေတြရဲ ့
ကမၻာမေၾကေတးသံဟာ
သမိုင္းရဲ ့ တြြြြြန္သံ လူထုရဲ ေအာင္လံ
လြတ္ေျမာက္ေရးေၾကြးေက်ာ္သံျဖစ္တယ္။
အေမရယ္
တကယ္ေတာ့ သားတို ့ဟာ
အေမ့ရဲ ့သားေတြပါ။
တိုင္းျပည္လြတ္ေျမာက္ေရးအတြက္
ျဖတ္သန္းခဲ့တဲ့လမ္းမွာ
အေမ့ရဲ ့ေပးဆပ္မႈေတြဟာ
အံ့မခန္း ရွိလွတယ္။
ဘယ္သူကမ်ား အေမ့ေလာက္
စြန္ ့လႊတ္ အနစ္နာခံခဲ့သလဲ
သားတို ့အားလံုးအသိအမွတ္ျပဳခဲ့ၾကတယ္။
ဒါဟာ ေဖ်ာက္ဖ်က္မရတဲ့
သမိုင္းရဲ့မွတ္တမ္းတခုပဲမဟုတ္လား...။
ဒါေပမယ့္ေပါ့အေမရယ္
တကယ္တမ္းက်ေတာ့လည္း
ဒီအျဖစ္အပ်က္ေတြဆိုတာ
ကိုယ့္ေရြးခ်ယ္မႈနဲ ့ကိုယ္ပဲမဟုတ္လား
သားတို ့ေတြလည္း အေမ့ကို၀န္းရံ
ႏိုင္သမၽွ၀န္ကို ထမ္းခဲ့ၾက
ဖေယာင္တိုင္လည္း သူ ့အစြယ္နဲ ့အရြယ္နဲ ့ပဲေလ
အေမ့ကိုခ်စ္တဲ့ ျပည္သူေတြဘက္က
မားမားမတ္မတ္ရပ္တည္
မတရားတဲ့ အမိန္ ့အာ ဏာဟူသမၽွ
တာ၀န္အရ ဖီဆန္ခဲ့ၾကတာပဲမဟုတ္လား။
အေမ နဲ ့ ျပည္သူ
တသားတည္း ရွိခဲ ့ၾက
အေမဟာ တရားမၽွတမႈရဲ ့ မွတ္တိုင္
ျမန္မာသမိုင္းသာမက
ကမၻာ့ ့သမိုင္းမွာပါ
ဒီမိုကေရစီရဲ ့ မီးရႈးတန္ေဆာင္
ဂုဏ္ေရာင္ထြန္းေျပာင္ခဲ့တယ္ မဟုတ္လား။
ဒါဟာ ရဲရဲေတာက္ အတိုက္အခံေခါင္းေဆာင္
အေမ့ရဲ ့သံမဏိ ေတာင္လိုမာေက်ာတဲ့
စိတ္စာတ္အစံုနဲ ့ တိုက္ပြဲကိုေဖာ္ေဆာင္
သားတို့ေလ အေမ့ကို ယံုၾကည္ကိုးစား
ဘ၀ေတြကို ပံုအပ္ခဲ့ၾကတယ္မဟုတ္လားအေမ။
၉၀ေရြးေကာက္ပြဲရလဒ္
ဂႏၵီခန္းမ ေၾကျငာစာတမ္း
ေရႊဂံုတိုင္ေၾကျငာစာတမ္း
မတရားတဲ့ဥပေဒေတြနဲ ့ လူ ့အသက္ေပါင္းမ်ားစြာကိုလစ္လ်ူရႈ
နာဂစ္ထဲ ၂၀၀၈ ေျခဥကို အတင္းအဓမၼသြပ္သြင္း
ဒင္းတို ့ရဲ ့ရက္စက္ယုတ္မာျခင္းကို တြန္းလွန္
ျပည္သူလူထုၾကီးတရပ္လံုးဟာ
ေသာင္ျပီဳ ကမ္းျပိဳ တာ၀န္ေၾကခဲ့ၾကတယ္။
အေမတို ့ပါတီဟာ လည္းေသာင္ျပိဳ ကမ္းျပိဳႏိုင္ခဲ့ၾကတယ္။
အေမတို ့ပါတီ အစိုးရျဖစ္ပီးတဲ့အခါ
အေမကလည္း ႏိုင္ငံေတာ္ အၾကံေပးပုဂဳိၢလ္ျဖစ္လာခဲ့
ျပည္သူလူထုၾကီးရဲ ့ ေမၽွာ္လင့္ခ်က္ ဒီေရ ျမင့္တက္လာခဲ့။
အေမ့အေပၚ ပံုထားခဲ့တဲ့ ျပည္သူလူထုၾကီးဟာ
အေမ့အစိုးရ အန္အယ္လ္ဒီပါတီဦးေဆာင္ေသာအစိုးရ
သက္တမ္း ၂ႏွစ္ အလြန္မွာ
တိုင္းျပည္ဟာ စီးပြားပ်က္ထဲ စံုးစံုးျမဳပ္လို ့
ပညာေရးစနစ္ဟာ ပ်က္စီးျခင္းမ်ိဳးစံုနဲ ့ပ်က္စီးလို ့
တိုင္းျပည္မွာ လူနဲစု ကိုးကြယ္ရာဘာသာတရားကို
ပိတ္ပင္ေစာ္ကား ဖိႏွိပ္ရက္စက္မႈမ်ားကို
မဟန္ ့တား မတားဆီးပါပ ဲ ေရငံုႏႈတ္ပိတ္ေနခဲ့သူဟာ
အေမနဲ ့အန္အယ္လ္ဒီအစိုးရပဲ မဟုတ္လားအေမ
တိုင္းျပည္ရဲ ့တရားစီရင္ေရး
တိုင္းသူျပည္သားေတြရဲ ့
လူေနမႈဘ၀အဆင့္အတန္းျမင့္မားေရ
စိးပြားေရးဖြံ ့ျဖိဳးတိုးတက္ေရး စတဲ့
အရာမ်ားစြာဟာ ဘယ္သူ ့အေပၚမွာ တာ၀န္ရွိသလဲ
ဦးေဏွာက္ပ်က္ ရူးသြပ္သူေတာင္မွသိတယ္။
အေမ သားတို ့မွာခြင့္လႊတ္စိတ္ သည္းခံစိတ္ရွိပါတယ္
အေမတို ့ေရြးေကာက္ပြဲ ၀င္မယ္ဆိုေတာ့
သားတို ့ရဲ ့ေက်ာင္းသားေခါင္းေဆာင္ ကိုမင္းကိုႏိုင္နဲ ့အဖြဲ ့
အေမနဲ ့လာေတြ ့ဆံုတုန္းက အေမ လက္တြဲမေခၚခဲ့ဘူးေနာ္
ဘာပဲျဖစ္ျဖစ္ ေက်ာင္းသားေတြဟာ အေမနဲ ့ပါတီေပၚကို
တရားမပ်က္ခဲ့ပါဘူး။
အခုေတာ့ ဒီေက်ာင္းသားလူငယ္ေတြရဲ ့ ဦးေဆာင္မႈနဲ ့
ျပည္သူတရပ္လံုးရဲ့ ေတာ္လွန္မႈၾကီးေၾကာင့္ ျဖစ္ေပၚလာရတဲ့
အေမနဲ ့အန္အယ္လ္ဒီအစိုးရဟာ
ဒါေတြကို ေမ့ေလ်ာထားလိုက္ၾကျပီ
အေမေရ....ျပည္သူလူထုၾကီးရဲ ့ ့ေမၽ်ာ္လင့္ခ်က္ဟာ
သဲထဲေရသြန္ ျဖစ္ခဲ့ရပီ။
ပထမဦးဆံုးအမွားက ႏိုင္ငံေတာ္အတိုင္ပင္ခံရ့ံုးတြင္
မွဴးေဇာ္ကို ျပန္လည္ခန္ ့အပ္ခဲ့ျခင္းျဖစ္တယ္။
ရခိုင္ျပည္နယ္မီးဟုန္းဟုန္း ေတာက္ရျခင္းမွာ
မွဴးေဇာ္ တင္လိုက္ေသာစါတ္ပံုနွင့္မုဒိမ္းမႈသတင္းတို ့မွ
အစျပဳခဲ့ေၾကာင္းအေထာက္အထားအျပည့္အစံုရွိပါတယ္။
အတိုက္အခံဘ၀တြင္ ရဲရဲေတာက္ခဲ့သေလာက္
အာဏာရအစိုးရအဖြဲ ့အစည္းအတြင္ း အက်င့္ပ်က္ခ်စား
အာဏာလြန္ဆြဲပြဲမ်ားအတြင္းတြင္ ၂၅က်ပ္သားမ်ားအား
အလြန္အမင္းအေလ်ာ ့ေပးျခင္း
ေရြးေကာက္ပြဲတြင္္ ကတိက၀တ္ျပဳထားတဲ့
၂၀၀၈ အေျခခံ ဥပေဒကို ဖ်က္သိမ္း
အသစ္ေရးဆြဲလုပ္ငန္းစဥ္မ်ားအား
အကာင္အထည္မေဖာ္ႏိုင္ျခင္း
တိုင္းရင္သားလက္နက္ကိုင္အဖြဲ ့အစည္းမ်ားႏွင့္အျပစ္ရပ္
ပင္လံုညီလာခံ က်င္းပေနျခင္းမ်ားမွာလည္း
အေပၚယံ ဟန္ျပသာျဖစ္ျပီး
တိုင္းရင္းသားနယ္ေျမမ်ားအား
စစ္တပ္မွ ထိုးစစ္ဆင္ေနျခင္း
လည္းေကာင္းနယ္ေျမမ်ားမွ
စစ္ေရွာင္ စစ္ေျပးမ်ား ဒုကၡသည္မ်ားအေရးကိုလည္းေကာင္း
တရားဥပေဒ စိုးမိုးမႈမရွိပဲ အရပ္သားအစိုးရဟာ
တခ်ိန္က ရဲရဲေတာက္ေတာ္လွန္တိုက္ပြဲ၀င္ခဲ့ေသာ သူမ်ား
အမ်ားစု လြတ္ေတာ္ကိုယ္စားလွယ္အမတ္မ်ားႏွင့္
အေမေရႊးခ်ယ္ ခန္ ့အပ္ထားေသာ လက္ေရႊးစင္ပုဂိ ၢဳလ္မ်ား
စြမ္းေဆာင္ရည္ညံ့ဖ်င္းမႈ စေသာ တိုင္းျပည္အေပၚထားရွိေသာ
မခိုင္မာသည့္ မေကာင္းသည့္စိတ္စာတ္မ်ားအား
ေ၀ဖန္မိသည့္အခါ အသေရဖ်က္မႈနဲ့ဖမ္းဆီးျခင္းေတြျပဳ ့ခဲ့ၾကတယ္။
အေမ့ကိုခ်စ္ပါတယ္ လို ့မ်က္ေစ့စံုမွိတ္ျပီး
ကုန္းေအာ္ေနတဲ့ သူေတြ
အေမ့ကိုထိရင္ ဆတ္ဆတ္ခါနာၾက သူေတြကို
သားအံ့ၾသမိတယ္။
တရားစီရင္ေရးကို ေစာင့္ေရွာက္တဲ့ နတ္သမီးဟာ
ႏွစ္ၾကိမ္ႏွစ္ခါ အဓမၼက်င့္ခံရတဲ့အေၾကာင္း
က်ဴးဘားေတာ္လွန္ေရးက ဖီဒယ္ကက္စထရိုရဲ ့
ကမၻာေက်ာ္တရားခြင္ေလ်ွာက္လဲခ်က္ထဲမွာ ဖတ္ခဲ့ရဘူးတယ္
အခုေတာ့ ၈၈၈၈ေလးလံုးအေရးေတာ္ပံုၾကီးတုန္းက
ကိုယ္တိုင္ကိုယ္က်ပါ၀င္ခဲ့တဲ့ အသက္၂၃ႏွစ္အရြယ္
လူငယ္တေယာက္ဟာ သူခ်စ္တဲ့ သူ ့တိုင္းျပည္ၾကီးရဲ ့
တရားစီရင္ေရးကို ေစာင့္ေရွာက္တဲ့ နတ္သမီးကို
သူျဖတ္သန္းခဲ့တဲ့ေခတ္ထဲမွာ အၾကိမ္ၾကိမ္အခါခါ
အဓမၼက်င့္ခံေနရတာကို မ်က္၀ါးထင္ထင္
ေတြ ့ျမင္ခဲ့ရပါျပီ အေမ။
တိုင္းျပည္တြင္တကယ္ျဖစ္ပ်က္ေနသည့္
အျဖစ္အပ်က္မ်ားအား ဘူးခံျငင္းဆန္ေနသည့္
အေမ့ကို ခ်စ္လွပါသည္
အေမ့အတြက္ဆို အသက္ကိုပင္ေပးဆပ္၀ံ့ပါသည္
ဆိုေသာသူမ်ား တိုင္းျပည္အက်ိဳးကိုေမၽွာ္ကိုးျပီး
အေမ ႏွင့္ အေမဦးေဆာင္ေနေသာအစိုးရတို ့အား
တိုင္းျပည္၏ ပကတိအေျခ အေနကို
အမွန္အတိုင္း ေျပာ အမွန္အတိုင္း
မညွာမတာ ေ၀ဖန္ ေထာက္ျပ သင့္ေသာအခ်ိန္သို ့
ေရာက္ရွိေနျပီ ျဖစ္ပါေၾကာင္း …..
အေမနဲ ့အေမ့အစိုးရကို
မ်က္ကန္းခ်စ္ခ်စ္ေနၾကသူမ်ားသိေစလိုပါတယ္။
လူထုေတာ္လွန္ေရးလူပ္ရွားမႈၾကီး အႏွစ္ ၃၀ ျပည့္ေျမာက္တဲ့ပြဲမွာ
အေမ့အစိုးရထံမွာ သားတို ့ေတာင္းဆို
စစ္မွန္ေသာ ဖက္ဒရယ္ ဒီမိုကေရစီႏိုင္ငံေတာ္ အျမန္ေပၚေပါက္ေစရန္အတြက္
ခြပ္ေဒါင္းတို ့ ဒီမိုကေရစီေတာင္း ၾက
ခြပ္ေဒါင္းတို ့ ဒီမိုကေရစီေတာင္း ၾက
ခြပ္ေဒါင္းတို ့ ဒီမိုကေရစီေတာင္း ၾက ။
ရဲရင့္သက္ဇြဲ
၂၅ ဂ်ဳလိုင္လ၂၀၁၈

Friday, July 06, 2018

Ellei jumala tahdo, ei lehtikään liikahda tuulessa, eikö niin äiti?


If God is unwilling, even a leaf
will not flutter in the wind, right mom?
©   Ye Yint Thet Zwe
English translation Ye Yint Tin Aung Moe
Suom. Lauri Vanhala

Ellei jumala tahdo, ei lehtikään liikahda tuulessa, eikö niin äiti?


Äiti, äiti…
kuiskasin harvakseltaan, hiljaa,
kyynelten valuessa alas poskilleni.

Voin tuntea talven tulon
auringon säteiden myötä,
jotka ohittavat tuoreimmat
ja vihreimmät lehdet.
Kesäaika on väistymässä
hitaasti ja ääneti.

Poissa ovat keskiyön auringon päivät.
Yö voi vihdoin,
järkähtämättömän varmasti,
saada elämänsä takaisin.
Niiden neljän vuodenajan kierrossa,
vain itse voin saada otteen elämästäni.
Taistelen yhä kuoleman kanssa, äiti.

Poissa ovat paaston päivät,
menin tänään jumalan tykö rukoilemaan
edesmenneen isäni tähden;
myös äitini puolesta,
joka on jätetty hänen jälkeensä.
Rukoilin läsnä olevien perheenjäsenteni,
sekä rakastamani Burman;
äiti-maan puolesta minä rukoilin,
kyynelten vieriessä poskillani.

Oi äiti,
yhä uudelleen kuulen äänesi kutsuvan:
”Tule pian takaisin…”
En ole varma, josko voin koskaan
saada tilaisuutta tuntea surua sinun jaloissasi, äiti.
Tunnen sairauteni parhaiten…

Neljäkymmentä vuotta olen elänyt,
rakastanut isääni ja äitiäni,
rakastanut kahta veljeäni ja veljieni tyttäriä;
rakastanut pientä kyyhkyläistäni,
tytärtäni ja poikaani, sekä sukulaisiani.

Olen rakastanut ihmisiä joilla on eri usko,
ystäviäni ja tuttaviani;
ja rakkaudesta totuuteen
olen rakastanut runoja.

Oi äiti, en ole tehnyt osaani kaikesta,
lukuunottamatta näitä rakkauksiani.
En ole millään voinut… koska asuin yksin.
Oli enemmän aikaa ajatella,
miksi ihmiset maan päällä
lopettavat omin toimin elämänsä.
Opin ymmärtämään heitä hitaasti,
vähän kerrassaan, äiti.


Siitä huolimatta äiti, ennen kuin kuolen,
haluan halata sinua vielä kerran;
elää yhdessä pikku kyyhkyni,
tyttäreni ja poikani kanssa vielä hetken.
Tahdon kirjoittaa runoja siitä,
että rakastan jälleen.

Kaikki nämä toiveeni ja ajatukseni
saavat minut uhittelemaan
itselleen kuolemalle, äiti.

If God is unwilling, even a leaf will not flutter in the wind, right mom?


If God is unwilling, even a leaf
will not flutter in the wind, right mom?
©   Ye Yint Thet Zwe
English translation Ye Yint Tin Aung Moe


Mother, mother…
I whispered slowly and softly
Tears dripping down my cheeks.

I can feel winter approaching
Among the sun rays
That Pass through the freshest
And greenest of leaves.
Summer time is fading away
Slowly and quietly.

Gone are the days of the midnight sun.
The night can finally get it's life back
Firmly and surely.
In their four seasons,
Only I can't get a hold of my life.
I am still fighting with death, mother.

Gone are the days of fasting  
I went to the side of God to pray today.
Did it for my father who has passed
behalf of mother who´s left behind.
I prayed for the family members that are apart,
my beloved land of Burma and for mother earth I prayed  
while tears rolled down over my cheeks.

O mother.
"Please come back son."...
That's the voice of you calling out again and again.
I am not sure if I will ever
have a chance to feel regret by your feet again.
I know my illness the best, mother.

For the forty years I've lived,
Loved my father and mother,
My two brothers and my nieces
I loved my dear little dove,
Loved my daughter and son… my relatives

I loved people of different beliefs,
Loved my friends and acquaintances,
And out of love, for the truth
I loved poems.

 O mother, I didn´t do my part for all
except these loves.
I was not able to... as I lived alone
I had more time to think over,
Why people on this earth
commit suicide by their own hands.
I started to understand them slowly,
bit by bit,mother.

Even though mother, before I die
I want to hug you once more,
to live together with my little dove,
daughter and son once again.
I want to write the poems
that I love once again.

All these wishes and thoughts
Makes me want to defy
for the Death itself, mother.


Vihaamme sotia, äiti

We hate wars, mother
©   Ye Yint Thet Zwe
English translation Ye Yint Tin Aung Moe
Suom. Lauri Vanhala

Vihaamme sotia, äiti


Vihaamme sotia, äiti.
Muistan yhä ajan jolloin kuulin:
Menemme sotaan,
koska vihaamme sitä…

Oikeudenjako ja miekka;
milloin ne kilpailevatkin mielessäsi,
niin rakasta oikeutta
ja luovu miekasta.

 vihaamme sotia,
Siinäpä runo,
jota äitini tapasi lausua.

Oi äiti, hahmottelit yhden aikakauden
ja lensit pois.
Me pojat… toivon poluilla.

Oikeus ja miekka;
milloin ne kisailevatkaan,
niin tulen vaalimaan oikeudenmukaisuutta,
ja käyttämään miekkaani.
Tulemme taistelemaan
kunnes voitamme sodan.

Todellisuudessa…
me vihaamme sotia, äiti;
me vihaamme sotia…

We hate wars, mother


We hate wars, mother
©   Ye Yint Thet Zwe
English translation Ye Yint Tin Aung Moe



We hate wars, mother
I still remember the time
When I heard we go to war
Because we hate war…

Piffany and sword
When they compete in your mind,
Love piffany
And give up from the sword.

We hate wars,
Thats the poem,
My mother used to recite.

O Mother, You shaped one era
and I flew away.
We sons... on the path of hope

Piffany and sword
When they compete in my mind,
I shall uphold piffany
and use my sword.
We will fight
till we win the war.

In reality…
We hate wars mother;
We hate wars…


Menetetty polku


The lost track
©   Ye Yint Thet Zwe
Suom. Lauri Vanhala

Menetetty polku


Äiti, vaikka en olekaan kanssasi samaa mieltä,
niin olen ollut kauan kivun tuttava,
eivätkä tuskani olleet hunajan makeita.
Hämmennyn jos avaan tai suljen rintani ikkunan,
mutta juon kangastuksia murtuneella sydämellä
ja murehdin hukattuja kuunsäteitä.

Olen huijannut itseäni,
kieltänyt opetuksesi;
edes auringonvaloa en voi erottaa
kuun ja tähtien valosta.

Typerys, se minä tosiaan olen… suuri typerys.
Ole asettanut kyseenlaiseksi sen
mitä toivoit minun olevan,
mutta annoit periksi toiveelleni
ja ymmärsit minua.

Olen nyt jo kaukana sinusta.
Kun hahmotan nykyhetken luonteen,
tunnen sen sisällä rinnassani.
Lähdin rinnoiltasi rankalle matkalle
ja 36 elinvuoden jälkeen
koin elämän makeuden ja katkeruuden,
sekä saavutin kypsyyden.

Sain huomata minulla olevan huolenani
vaimon, poijan ja tyttären; sekä velkaa.
Sitä paitsi, huippuelämän
ja monialaisen tulevaisuuden näkymän myös.

Äiti, se on kuin painajaisuni,
pelottavaa unta; tänä aamuna
löysin herätessäni kyyneleet poskiltani.
Olen murehtinut suuresti äiti…
niin paljon.

The lost track


The lost track
©   Ye Yint Thet Zwe
English translation Mya Than Nyunt


Mom, Though I´m not agree,
But I´ve been so long living with suffer,
And those were not sweetened like honey.
I confuse if I open up or close
My breast’s window,
Drinking mirage and grieving
With my broken heart
For the lost moonbeams.

I’ve been fooling myself,
Ignoring your teachings,
Even can’t distinguish sunlight
From moonlight or from starlight.

I’m a fool mom, in deed… a big fool.
I’ve negated what you wish me to be,
But you gave up for my wish
And understood me.

I´m already far away from you.
I realized the nature of current moment
Feeling it with in my breast.
I left from your breasts to the rough journey
And after 36 years of life I experienced
The sweetness and bitterness of life
And reached my maturity.

I found among my possessions are,
A wife, a son and a daughter, and debts;
Besides a bleak and blurred future, too.

Mom, it’s like a nightmare
And a frightful dream; this morning
I found tears on my cheek when I woke up.
I grieved so much mom…
so much.

Talvilinnut tulivat kotiin; entä mitä tavallisten ihmisten elämästä


The winter birds return home;
what about the people of daily lives
©   Ye Yint Thet Zwe
Suom. Lauri Vanhala

Talvilinnut tulivat kotiin;
entä mitä tavallisten ihmisten elämästä


Rakastan lumihiutaleita,
myös valtavia lumisia vuoria.
Säälin meren elämää,
joka muuttuu talvella leikkikentäksi
ja sulaa kesäisin vedeksi.

Minusta tuli säälin kohde,
kun päiväntasaajan maan
saavutti talvinen pimeys.
Vain sitä kertaan mielessäni,
mitä tapahtui vuosi sitten?

Ihmiset… ihmiset!
Vaikka olemmekin erilaisia
ihonväriltämme ja uskonnoltamme,
niin samoin aistimme järjellä
että jätimme kotipesämme,
elääksemme parempaa elämää ja tulevaisuutta.

Samoin on talvilintujen lennon laita
ja ihmisille jotka ovat kuin lintuja;
tahdon vain sanoa, että
olemme kaikki arkipäivän lintuja.

Vain ne jotka ovat yllättyneet,
voivat ymmärtää yllätetyksi tulemisen
rauhallisessa ja hiljaisessa maailmassa.
Heidän uinailunsa on yhä unta,
jota kauhistuttavat painajaiset ahdistavat.

Kun kuuntelen heidän traumojaan,
yhdessä ja erikseen, niin tuntuu
kuin katselisi tuokion filmidokumenttia.
Kaikenlaiset tuntemukset ravistelevat sydäntäni
ja saavat silmäni kostumaan.

Ehket usko, että niin epäinhimillisiä tekoja
on meneillään maapallon toisella puolen.
Tuolla puolen uskomusten,
todellinen elämä on paljon enemmän kuin unet.
Jopa historiankirjoja ja elokuvien käsikirjoituksia
ei voida verrata siihen.

Olin se sitten minä, sinä,
tai kuka tahansa toinen henkilö,
niin maan ja perheen jättämisen tunne
on yhtä tuskallista,
kuin tikarikujan juoksua läpi sydämen.

Se on elämää toisessa maassa,
erilaisen kielen puhumista
toisen kulttuurin alla.

Muut kuvittelevat kaltaisteni elävän
katkeruuden sijaan parempaa elämää.
Itse en ajattele niin.
Tunne siitä, että jätin ystäväni kärsimykseen,
surmaa minua jokaisen hetken sekunnein.
Vaikka kadut ovat täällä puhtaita
ja yöt toivottaneet meidät tervetulleiksi,
niin herään aamuisin surullisena,
tai en ole saanut nukutuksi lainkaan.

Mutta… rauhoitu ystäväni,
ahdistus ei ole niin yksinkertaista.
Voit jättää ystäväsi taaksesi
ja antaa perheellesi paremman elämän.
He voivat olla onnellisia
onnistuneen maanpakosi johdosta.
Voit koristella maailman vapaudellasi.

Todellisuudessa,
emme ole yksinäisiä, toivottomia,
tai tulevaisuudessa jotain vähemmän,
vaikka eroamme ulkonäöltämme
ja ihonväriltämme.
Sama punainen veri virtaa ihomme alla;
kaikki me haluamme paeta tukahduttamista.

Uskon, että kaikki haavamme voivat parantua
juuri tässä maassa, sen ihmisten avun hoivassa.
Kuten talvilinnut palaavat takaisin,
niin on meidän kaikkien palattava kotiin.

The winter birds return home; what about the people of daily lives


The winter birds return home;
what about the people of daily lives
©   Ye Yint Thet Zwe


I love the snow flakes
I also love the huge snow mountains.
I pity the life of the sea
It turns to playground during winter
But turns to water during summer.

I became the subject of pity,
When the country of the equator
Enter the darkness of the winter.
That I am just recounting,
What happened a year ago?

People… people
Even though we differ in skin color and religion
It's the same in a sense that
We all left our family nest
To live a better life and a better future.

The same for the flight of the winter birds
For people who are the same
I just want to say that
We are all birds of the daily lives.

Only those being suppressed
Could understand getting suppressed
In a world so peaceful and quiet
The sleep of those sleeping
Are still being haunted
By the fearsome nightmares.

When I hear the trauma of each and everyone
I feel as if I'm watching a short documentary film.
All kinds of feeling shake my heart
And it makes my eyes watery.

You might not believe that there are such inhumane acts
Is going on the other side of the world.
The real life is much more beyond belief
Than the dreams.
Even the history books and the movie scripts
Can´t be compared to it.

Be it you, me,
or any other person,
The feeling of leaving your country and family
Is painful, as if a dagger ran through heart.

Getting to live in another country
Speaking different language
Living under different culture.

Other people think refugees are living better
instead living in bitterness.
I don't think so.
The feeling of leaving my friends behind to suffer
Kills me every second of every moment

Though streets are here clear
And the nights has welcomed us,
I wake up feeling sorry,
Or haven't fell asleep at all.

Relax my friend,
Stress is not that simple.
You can give a better life for the family members
and live your friends behind.
Your family and friends would be very happy
for your escape out of the country.
You can decorate the world with your freedom.

In reality,
We are not lonely, hopeless,
Or in a future something less
Even though we differ in outlook
and skin color.
It's the same red blood under the skin
It's the same, we all want to escape from suppression

I believe all our sores would be healed
Under the care and help of people in this very country.
As winter birds return home,
So do we all have to return home too.


Jumalan kädessä


In God´s hand
©   Ye Yint Thet Zwe
Suom. Lauri Vanhala

Jumalan kädessä


Puut, kukat,
lintujen suloinen sirkutus…
Luonto, metsä ja vuoret, sekä vedet,
myös ihmiset,
eivätkö ne olekin Luojan luomia?

En halua tietää, josko tämä näytelmä,
joka alkoi Edenin puutarhassa,
oli tyyni, tai roistomainen?
Niinpä en myöskään, oliko hedelmän maku
makea vai katkera, suolainen vai hapan;
en välitä!

Minä, kehoni yhtä mielesi kanssa,
kun etsin elämääni.
Tiedän, etten ole enää kehoni herra,
mutta löysin lopulta elämän,
unien päättyessä, keskeltä yötaivasta;
kaikki, Herran kämmenellä.

Tosiasiassa, katso…
alku ja loppu on tuo kielletty hedelmä.


In God´s hand


In God´s hand
©   Ye Yint Thet Zwe


Trees, flowers,
Sweet chirps . . . chirps of birds…
Nature, forests, mountains and waters
Including humankind
Aren’t they the creation of God?

I don’t want to know, if this drama
Which began in the Garden of Eden
Was smooth or rogue?
So, not even if the taste of the fruit
Was sweet or bitter
Or salty or sour;
I don´t care!

Me – my body with your mind,
When I search my life
I know I’m no longer the master of my body,
But, I found it at last,
At the end of the dreams and
Middle of the nights’ skies;
Alas, in the God’s hand.

In fact that beginning and end,
is the forbidden fruit lo!


Todellisuudessa


In Reality
©   Ye Yint Thet Zwe
Suom. Lauri Vanhala

Todellisuudessa


Alas painuva aurinko
ja pilvien värikirjot,
kuin maalin roiskeita;
satumaisia!

Olen kauneuden kerjuri,
jonka päivällinen oli epävarma.
Olen kaivannut valoa,
kuin jotakin turvallista
ja epävarmana häämöttävää
hajoamaan ylitseni.

Luulenpa haluavani rehellisyyttä,
mutta en valita kiemurtelevista kaduista
ja kieroista mielistä.

Virran vesi päätyy jokiin,
jokien vedet osaksi valtameriä.
Huomasin olevani kuten itse virta,
joka ei edes taiten elämällä
löytänyt merta sosiaalisesta elämästä…


In Reality


In Reality
©   Ye Yint Thet Zwe


The setting sun
and the color of the clouds
Like the splash of paints, fabulous!
I’m monger of beauty
Whose dinner used to be uncertain!

I had longed for a light,
As insecurity and uncertainty loomed
And fell apart over me.

Though what I want is honesty,
But I won’t complain
Of the zigzag streets and crooked minds.

The stream water enter into rivers,
While the river water discharges into Oceans.
Alas, I found myself recovered
That I am the river itself that couldn’t find
The ocean, in the arts of living in the social life…